Hyppää pääsisältöön
Euroopan komission logo

Frederic

Frederic on sokea ja vastaa liikuntarajoitteisten esteettömyysasioista Euroopan komission infrastruktuuri- ja logistiikkatoimistossa (OIB). Hän on ollut EU:n toimielinten palveluksessa vuodesta 1998.
Kysyimme häneltä, millaisia erityisjärjestelyjä töissä on tehty hänen näkövammansa vuoksi.

”Tietokoneessani on puhesynteesiohjelma ja pistekirjoitusnäppäimistö. Ensimmäisessä työpaikassani komission tutkimuspääosastossa sain apuvälineitä jopa enemmän kuin tarvitsin. Se teki minuun suuren vaikutuksen. Seuraavissa paikoissa alku ei sujunut yhtä helposti, mutta ajan kanssa olen aina lopulta saanut tarvittavat välineet.”

Fredericin mukaan hänen vammansa eri aiheuta ongelmia hänen työtiimissään.

”Vammaisuus on tässä työssä oikeastaan etu. Puhun vammastani positiiviseen sävyyn. En halua antaa sellaista vaikutelmaa, että kantaisin kaikkia maailman murheita niskassani. Ja minullahan on opaskoira! Se auttaa – se on kaikkien lemmikki.”

Maurizio

Maurizio, joka on sokea, on toiminut tiedottajana Euroopan parlamentissa vuodesta 2015.
Pyysimme häntä kertomaan valintamenettelystä ja työympäristöstään komissiossa.

”Sain EPSOn esteettömyystiimiltä erinomaista palvelua. Kilpailun aikana kaikki sujui hyvin. Sain koetehtävät pistekirjoituksella painettuina, ja minulla oli henkilökohtainen avustaja. Toisen kokeen tein tietokoneella sähköisesti. Varsinaiseen rekrytointivaiheeseen sisältyi pelkästään haastattelu, joten siinä ei tarvittu mitään erityisjärjestelyjä. En ole törmännyt esteisiin tai ongelmiin näkövammani vuoksi. Tietämättömät ja skeptisetkin ihmiset kyllä ymmärtävät, jos heille vain kertoo avoimesti kokemuksistaan. Positiivinen asenne auttaa.

Maurizio kehottaa myös muita, joilla on erityistarpeita, hakemaan EU:n palvelukseen:

”Ehdottomasti kannattaa hakea – ei tarvitse olla kielinero eikä supersankari. Prosessi ei vie paljoa aikaa etkä menetä mitään, mutta sinulle voi aueta erittäin kiinnostavia uramahdollisuuksia. Kustannus-hyötyanalyysin tulos on varmasti positiivinen. Hakemuksen teossa on tosin omat kommervenkkinsa, mutta kun se on tehty, kaikki on mahdollista!”

 

Krystle

Krystle on työskennellyt viestintäassistenttina Euroopan komissiossa Brysselissä vuodesta 2002. Hän käyttää pyörätuolia.
Kysyimme häneltä, millaisia erityisjärjestelyjä on tehty hänen liikuntarajoitteensa vuoksi ja onko vamma ollut este hänen työssään.

”Komissio on hankkinut minulle pyörätuolin, jalkatuen ja erikoisvalmisteisen työtuolin, ja minulla on oma pysäköintipaikka. WC-tiloihin asennettiin tukitangot. Olen sopeutunut työtiimiini mainiosti. Ennen kokouksia työkaverit tarjoavat spontaanisti apua matkaa varten ja muihin valmisteluihin. On hienoa, että työpanostani arvostetaan ja että saan työstäni tunnustusta. En saa erityiskohtelua, ja teen yhtä paljon töitä kuin muutkin. Eroan muista ainoastaan liikkumisen suhteen.”

Pyysimme Krystleltä myös neuvoja muille työnhakijoille, joilla on erityistarpeita.

”Kannattaa ehdottomasti hakea EU:n palvelukseen. Fyysinen vamma ei ole este, sillä valintakilpailuissa testataan taitoja ja osaamista – se ei ole maratonjuoksu. Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, eikä kansallisuus, ihonväri, sukupuoli, vamma eikä mikään muukaan ole esteenä. Täällä on kaikenlaisia työntekijöitä eri puolilta EU:ta, ja erilaisuus ja monikulttuurisuus rikastuttavat työyhteisöä. Olitpa sitten maltalainen liikuntarajoitteinen tai virolainen näkövammainen – yhteistyötä tehdään kaikkien kanssa erottelematta. Henkilöstöpuolen erityistiimi huolehtii siitä, että kaikilla työntekijöillä on oikeasti yhtäläiset mahdollisuudet.”

Fabio

Fabio toimii yksikönpäällikkönä Euroopan parlamentin henkilöstöosastolla. Hän on ollut EU:n toimielinten palveluksessa vuodesta 2001. Fabion toinen jalka on amputoitu, ja hän käyttää raajaproteesia.
Kysyimme häneltä, onko työpaikalla tehty erityisjärjestelyjä hänen vammansa vuoksi.

”Jos en voi käyttää proteesia, kävelen kainalosauvoilla, mutta silloin en voi käyttää käsiäni mihinkään muuhun. Minulla on ihan tavalliset IT-laitteet – tabletti ja läppäri. Proteesi aiheuttaa minulle selkävaivoja, ja sen vuoksi sain työpöydän, jonka korkeutta voi säätää. Minulle on myös varattu pysäköintipaikka. Nämä järjestelyt onnistuivat helposti. Liikuntavamma vaatii kenties vähemmän erityisjärjestelyjä kuin monet muut vammat, sillä pystyn viestimään ihan samalla tavalla kuin muutkin.”

Fabio neuvoo seuraavasti muita EU-tehtäviin hakevia, joilla on erityistarpeita:

”Älä pelkää, vaan valmistaudu kunnolla uuteen tilanteeseen. Älä ole passiivinen, äläkä usko sokeasti, että kyllä kaikki varmasti hoituu ja työnantaja järjestää kaiken. Yksikään työnantaja maailmassa ei voi järjestää kaikkea! Uuteen ympäristöön pitää valmistautua, ja tämä on erityisen tärkeää vammaisille. Vammaiset ovat tottuneet siihen, että he joutuvat toimimaan hieman eri tavoin kuin muut – ja heidän pitää myös valmistautua omalla tavallaan.”

Konstantinos

Konstantinos on työskennellyt vuoden ajan Euroopan parlamentin infrastruktuurin ja logistiikan pääosastossa Luxemburgissa. Hänellä todettiin MS-tauti vuonna 2006, ja hän käyttää kävellessään kyynärsauvaa. Pyysimme häntä kertomaan työympäristöstään.

”Työympäristöni on monessa suhteessa hyvä: työtoverit ovat mukavia ja infrastruktuuri esteetön. Terveydentilani on pysynyt vakaana tai jopa parantunut. Työ on ollut todella innostavaa. Euroopan parlamentin tilojen esteettömyyttä ja sopivuutta vammaisille on parannettu suuresti. Olen etuoikeutettu, sillä työpaikallani EU:n ajamia hyviä toimintatapoja toteutetaan myös käytännössä.”

Johan

Johan on toiminut järjestelmävastaavana Euroopan parlamentissa Brysselissä vuodesta 2014. Hän sai autismidiagnoosin vuonna 2004, mutta autismia ei ensi silmäyksellä huomaa. Kysyimme häneltä, miten hän on sopeutunut työyhteisöönsä ja onko autismista ollut haittaa hänen työssään.

”Olen sopeutunut työtiimiini hyvin. Olen ulospäin suuntautunut, ja seurustelen mielelläni kollegoiden kanssa. Meillä on hauskaa, ja heitämme paljon herjaa. Useimmat työkaverit eivät tiedä, että olen autistinen. Vuosien mittaan olen oppinut salaamaan asian, mutta itse asiassa minun alallani autistinen käyttäytyminen ei ole kovin harvinaista. Saattaa olla, että olen autismikirjon ihmisenä epätyypillinen. Useimmat luulevat, että autismihäiriöistä kärsivät ovat epäsosiaalisia, mikä ei pidä paikkaansa. On totta, että ajattelemme eri tavoin kuin muut – esimerkiksi kiinnitämme enemmän huomiota yksityiskohtiin – ja meillä on usein aistisäätelyyn liittyviä ongelmia. Mutta rennossa ilmapiirissä nautimme todella muiden seurasta.”

Johan suosittelee EU-tehtäviin hakemista myös muille, joilla on erityistarpeita.

”EU:n toimielimet tarjoavat hyvän työympäristön, ja ihmiset ovat suvaitsevaisia ja ennakkoluulottomia. Myös toimistorakennuksissa on kiinnitetty huomiota esteettömyyteen, joten niissä pääsee liikkumaan pyörätuolillakin. Muista, että hakuvaiheessa valintalautakunnalle pitää osoittaa, että pystyt hoitamaan hakemasi työn vähintään yhtä hyvin kuin tavalliset hakijat. Joten jos osaat asiasi, kannattaa yrittää.”

Ville

Ville, joka on syntymäsokea, on toiminut oikeudellisena asiantuntijana Euroopan komissiossa Brysselissä vuodesta 2013. Pyysimme häntä kertomaan valintamenettelystä ja työympäristöstään komissiossa.

”Esteettömyystiimin työntekijöiden toiminta oli erittäin osaavaa ja hyvin organisoitua. He toteuttivat erityisjärjestelyjä, jotta pystyin osallistumaan ensimmäiselle valintakierrokselle tasavertaisesti muiden hakijoiden kanssa. Heidän ehdottamansa ratkaisut toimivat hyvin. Yhteistyö jatkui koko kilpailumenettelyn ajan, myös arviointikeskusvaiheessa. Yllätyin siitä, että lähes kaikki asiakirjat ovat digitaalisessa muodossa, ja kaikki tulevat ja lähtevät viestit rekisteröidään sähköisiin tietokantoihin. Vaikka käytän näytönlukijaa, minun ei enää juurikaan tarvitse erikseen skannata asiakirjoja kuten aiemmassa työpaikassani. Kollegat ja esimiehet ovat ottaneet minut hienosti vastaan, ja olen täysin integroitunut työyhteisööni.”

Näin Ville neuvoo muita hakijoita, joilla on erityistarpeita:

”Näytä, että olet motivoitunut. Jos sinulla on jokin vamma, yritä katsoa asiaa työnantajan näkökulmasta. Valmistaudu vastaamaan vammaasi koskeviin kysymyksiin, ja mieti mahdollisia ratkaisuja ongelmiin, joita vammasta voi aiheutua hakemassasi työssä. Ole kärsivällinen. Vaikka sinua ei tehtävään valittaisikaan, jokaisesta hakumenettelystä ja haastattelusta oppii jotakin. Älä keskity erityistarpeisiin, vaan siihen, mitä osaat.”