Esittelyssä EU:n työntekijöitä

Frederic on sokea ja vastaa liikuntarajoitteisten esteettömyysasioista Euroopan komission infrastruktuuri- ja logistiikkatoimistossa (OIB). Hän on ollut EU:n toimielinten palveluksessa vuodesta 1998.
Kysyimme häneltä, millaisia erityisjärjestelyjä töissä on tehty hänen näkövammansa vuoksi.

”Tietokoneessani on puhesynteesiohjelma ja pistekirjoitusnäppäimistö. Ensimmäisessä työpaikassani komission tutkimuspääosastossa sain apuvälineitä jopa enemmän kuin tarvitsin. Se teki minuun suuren vaikutuksen. Seuraavissa paikoissa alku ei sujunut yhtä helposti, mutta ajan kanssa olen aina lopulta saanut tarvittavat välineet.”

Fredericin mukaan hänen vammansa eri aiheuta ongelmia hänen työtiimissään.

”Vammaisuus on tässä työssä oikeastaan etu. Puhun vammastani positiiviseen sävyyn. En halua antaa sellaista vaikutelmaa, että kantaisin kaikkia maailman murheita niskassani. Ja minullahan on opaskoira! Se auttaa – se on kaikkien lemmikki.”

Maurizio, joka on sokea, on toiminut tiedottajana Euroopan parlamentissa vuodesta 2015.
Pyysimme häntä kertomaan valintamenettelystä ja työympäristöstään komissiossa.

”Sain EPSOn esteettömyystiimiltä erinomaista palvelua. Kilpailun aikana kaikki sujui hyvin. Sain koetehtävät pistekirjoituksella painettuina, ja minulla oli henkilökohtainen avustaja. Toisen kokeen tein tietokoneella sähköisesti. Varsinaiseen rekrytointivaiheeseen sisältyi pelkästään haastattelu, joten siinä ei tarvittu mitään erityisjärjestelyjä. En ole törmännyt esteisiin tai ongelmiin näkövammani vuoksi. Tietämättömät ja skeptisetkin ihmiset kyllä ymmärtävät, jos heille vain kertoo avoimesti kokemuksistaan. Positiivinen asenne auttaa.

Maurizio kehottaa myös muita, joilla on erityistarpeita, hakemaan EU:n palvelukseen:

”Ehdottomasti kannattaa hakea – ei tarvitse olla kielinero eikä supersankari. Prosessi ei vie paljoa aikaa etkä menetä mitään, mutta sinulle voi aueta erittäin kiinnostavia uramahdollisuuksia. Kustannus-hyötyanalyysin tulos on varmasti positiivinen. Hakemuksen teossa on tosin omat kommervenkkinsa, mutta kun se on tehty, kaikki on mahdollista!”

Krystle on työskennellyt viestintäassistenttina Euroopan komissiossa Brysselissä vuodesta 2002. Hän käyttää pyörätuolia.
Kysyimme häneltä, millaisia erityisjärjestelyjä on tehty hänen liikuntarajoitteensa vuoksi ja onko vamma ollut este hänen työssään.

”Komissio on hankkinut minulle pyörätuolin, jalkatuen ja erikoisvalmisteisen työtuolin, ja minulla on oma pysäköintipaikka. WC-tiloihin asennettiin tukitangot. Olen sopeutunut työtiimiini mainiosti. Ennen kokouksia työkaverit tarjoavat spontaanisti apua matkaa varten ja muihin valmisteluihin. On hienoa, että työpanostani arvostetaan ja että saan työstäni tunnustusta. En saa erityiskohtelua, ja teen yhtä paljon töitä kuin muutkin. Eroan muista ainoastaan liikkumisen suhteen.”

Pyysimme Krystleltä myös neuvoja muille työnhakijoille, joilla on erityistarpeita.

”Kannattaa ehdottomasti hakea EU:n palvelukseen. Fyysinen vamma ei ole este, sillä valintakilpailuissa testataan taitoja ja osaamista – se ei ole maratonjuoksu. Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, eikä kansallisuus, ihonväri, sukupuoli, vamma eikä mikään muukaan ole esteenä. EU:n toimielimissä on kaikenlaisia työntekijöitä eri puolilta EU:ta, ja erilaisuus on täällä rikkaus. Olitpa sitten maltalainen ja liikuntarajoitteinen tai virolainen ja näkövammainen – yhteistyötä tehdään kaikkien kanssa erottelematta. Henkilöstöpuolen erityistiimi huolehtii siitä, että kaikilla työntekijöillä on oikeasti yhtäläiset mahdollisuudet.”

Fabio toimii yksikönpäällikkönä Euroopan parlamentin henkilöstöosastolla. Hän on ollut EU:n toimielinten palveluksessa vuodesta 2001. Fabion toinen jalka on amputoitu, ja hän käyttää raajaproteesia.
Kysyimme häneltä, onko työpaikalla tehty erityisjärjestelyjä hänen vammansa vuoksi.

”Jos en voi käyttää proteesia, kävelen kainalosauvoilla, mutta silloin en voi käyttää käsiäni mihinkään muuhun. Minulla on ihan tavalliset IT-laitteet – tabletti ja läppäri. Proteesi aiheuttaa minulle selkävaivoja, ja sen vuoksi sain työpöydän, jonka korkeutta voi säätää. Minulle on myös varattu pysäköintipaikka. Nämä järjestelyt onnistuivat helposti. Liikuntavamma vaatii kenties vähemmän erityisjärjestelyjä kuin monet muut vammat, sillä pystyn viestimään ihan samalla tavalla kuin muutkin.”

Fabio neuvoo seuraavasti muita EU-tehtäviin hakevia, joilla on erityistarpeita:

”Älä pelkää, vaan valmistaudu kunnolla uuteen tilanteeseen. Älä ole passiivinen, äläkä usko sokeasti, että kyllä kaikki varmasti hoituu ja työnantaja järjestää kaiken. Yksikään työnantaja maailmassa ei voi järjestää kaikkea! Uuteen ympäristöön pitää valmistautua, ja tämä on erityisen tärkeää vammaisille. Vammaiset ovat tottuneet siihen, että he joutuvat toimimaan hieman eri tavoin kuin muut – ja heidän pitää myös valmistautua omalla tavallaan.”

”Hei, olen Aleks (she/her) ja työskentelen Euroopan komission budjettipääosastossa rahoitustoimihenkilönä. Vastuualueisiini kuuluvat ennen muuta EU:n vihreiden joukkolainojen rahoitukseen ja omaisuudenhoidon koordinointiin liittyvät kysymykset. Olen myös komission tasa-arvotyöryhmän jäsen.

Työtoverit ja päällikkö omassa yksikössäni olivat ensimmäisiä, joille kerroin sukupuoleni korjauksesta, ja he olivat hyvin kannustavia ja ymmärtäväisiä. Vähitellen on koko osasto saanut tietää identiteetistäni, ja voin ilokseni sanoa, että se ei ole aiheuttanut minulle mitään ikävyyksiä, vaan kaikki kollegani ovat ennemminkin tukeneet minua ja olleet ”ystävällisen uteliaita”. Yhdessä ylemmän johdon kanssa olen myös laatinut transsukupuolisuutta käsittelevää tiedotusmateriaalia, ja tämä hanke on otettu erittäin hyvin vastaan. Budjettipääosasto on turvallinen työympäristö transsukupuolisille työntekijöille. Haasteitakin tietysti riittää – tietoisuuden lisäämisessä ja erityisesti henkilöstöhallinnon digitaalisten järjestelmien suhteen – mutta myönteistä muutosta on tapahtumassa. Minusta on hienoa, että meillä on useampia sisäisiä työryhmiä, joissa keskitytään nykyisten järjestelmien kehittämiseen, ja olen itsekin mukana niiden toiminnassa.

Edessämme on pitkä tie, mutta olemme matkalla oikeaan suuntaan. Uskon, että transsukupuoliset työntekijät otetaan lämpimästi vastaan kaikkialla komissiossa.”

Ville, joka on syntymäsokea, on toiminut oikeudellisena asiantuntijana Euroopan komissiossa Brysselissä vuodesta 2013. Pyysimme häntä kertomaan valintamenettelystä ja työympäristöstään komissiossa.

”Esteettömyystiimin työntekijöiden toiminta oli erittäin osaavaa ja hyvin organisoitua. He toteuttivat erityisjärjestelyjä, jotta pystyin osallistumaan ensimmäiselle valintakierrokselle tasavertaisesti muiden hakijoiden kanssa. Heidän ehdottamansa ratkaisut toimivat hyvin. Yhteistyö jatkui koko kilpailumenettelyn ajan, myös arviointikeskusvaiheessa. Yllätyin siitä, että lähes kaikki asiakirjat ovat digitaalisessa muodossa, ja kaikki tulevat ja lähtevät viestit rekisteröidään sähköisiin tietokantoihin. Vaikka käytän näytönlukijaa, minun ei enää juurikaan tarvitse erikseen skannata asiakirjoja kuten aiemmassa työpaikassani. Kollegat ja esimiehet ovat ottaneet minut hienosti vastaan, ja olen täysin integroitunut työyhteisööni.”

Näin Ville neuvoo muita hakijoita, joilla on erityistarpeita:

”Näytä, että olet motivoitunut. Jos sinulla on jokin vamma, yritä katsoa asiaa työnantajan näkökulmasta. Valmistaudu vastaamaan vammaasi koskeviin kysymyksiin, ja mieti mahdollisia ratkaisuja ongelmiin, joita vammasta voi aiheutua hakemassasi työssä. Ole kärsivällinen. Vaikka sinua ei tehtävään valittaisikaan, jokaisesta hakumenettelystä ja haastattelusta oppii jotakin. Älä keskity erityistarpeisiin, vaan siihen, mitä osaat.”