Yhtäläiset mahdollisuudet

Home > Hakumenettely > Yhtäläiset mahdollisuudet

EU-toimielimissä osaaminen ratkaisee!

Periaatteemme
 

EPSOn toiminta perustuu tasa-arvon ja moninaisuuden arvostamiseen. Se pyrkii toiminnallaan takaamaan, että EU-toimielimet voivat tarjota yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: ketään ei suljeta ulos ja nykymaailman moninaisuutta arvostetaan. EPSOn keskeiset periaatteet ja tavoitteet ovat seuraavat:

  • EPSO varmistaa kaikkien hakijoiden tasa-arvoisen kohtelun ja yhtäläiset mahdollisuudet ilman sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.
  • EPSO ei sulje ketään valintamenettelyjen ulkopuolelle, vaan se antaa kaikille hakijoille tasa-arvoisen tilaisuuden osoittaa kykynsä. EPSO pyrkii havaitsemaan ja poistamaan osallistumista hankaloittavia esteitä, mahdollisia ennakkoasenteita ja syrjintäriskiä.
  • EPSO edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tekee yhteistyötä erilaisten sidosryhmien ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa tavoittaakseen mahdollisimman monipuolisen hakijakunnan.
  • EPSO haluaa kasvattaa lahjakkuusreservin moninaisuutta ja edistää EU:n kansalaisten moninaisuuden näkymistä EU:n virkamieskunnassa.
 
Käytäntö

EPSO pyrkii saattamaan nämä periaatteet käytännön teoiksi seuraavin toimin:

  • Koekysymysten neutraalius taataan järjestelmällisten tilastoanalyysien ja seurannan avulla.
  • Valintamenettelyt perustuvat standardoituihin ja objektiivisiin kompetensseja kartoittaviin arviointeihin.
  • Ansioluettelot arvioidaan anonymisoidusti ja pisteytys perustuu ainoastaan objektiivisiin kriteereihin.
  • Vammaisten ja muiden hakijoiden, joilla on erityistarpeita, tarpeet otetaan kohtuullisessa määrin huomioon.
  • Menettelyissä noudatetaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta.
  • Valintamenettelyjä ja -kokeita arvioidaan säännöllisesti tasa-arvon ja monimuotoisuuden näkökulmasta. Pyrimme tunnistamaan valintamenettelyjen mahdolliset ongelmakohdat, jotka voivat estää niiden tasapuolisuuden, ja teemme tarvittavat muutokset.
  • Tiedotuksen, valintamenettelyjen ja valintakokeiden esteettömyyttä seurataan säännöllisesti. Tarvittaessa tuotetaan myös apuvälineteknologialle soveltuvaa aineistoa ja annetaan yksilöllistä apua. Esteettömyysvaatimukset otetaan huomioon kaiken uuden tietotekniikan kehitystyössä.
  • Valintalautakunnan jäsenet saavat koulutusta siihen, miten henkilöstövalinnat ja rekrytoinnit tehdään mahdollisimman puolueettomasti, ennakkoluulottomasti ja ammattitaitoisesti ja taataan hakijoiden yhtäläinen kohtelu.
  • Valintalautakunnat pyritään kokoamaan mahdollisimman tasapainoisiksi, jotta vältetään asenteellisuus ja syrjintä. Valintalautakuntien kokoonpanossa kiinnitetään huomiota siihen, että niihin osallistuu taustoiltaan erilaisia ihmisiä, sukupuoli-, kansallisuus- ja kielijakauma ovat tasapainossa ja että niissä on edustajia sekä henkilöstökomiteoista että hallinnosta.
  • Hakijoilta kerätään järjestelmällisesti palautetta, jonka avulla EPSOn toimintaa kehitetään jatkuvasti.
  • Tiedotusta kohdennetaan niin, että se saavuttaa keskeisen kohdeyleisön kaikissa EU-maissa. Tiedotuksessa hyödynnetään myös EU Careers -henkilöstölähettiläitä, eli EU-virkamiehiä, jotka bloggaavat elämästä ja työnteosta EU:ssa. EU Careers -opiskelijalähettiläät puolestaan toimivat aktiivisesti korkeakouluissa, ja lisäksi järjestetään erilaisia tiedotustapahtumia ja messuja.

Käytännön toimet sukupuolten tasa-arvon hyväksi

EPSO kiinnittää huomiota sukupuolten tasa-arvoon monin tavoin. Sillä on esimerkiksi psykometrinen toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on jatkuvasti kehittää ja parantaa valintakokeiden hallintoa etenkin psykometristen ja muiden esivalintavaiheen kokeiden osalta. Lisäksi hakijoiden kompetensseja arviointikeskusvaiheessa arvioivat valintalautakunnan jäsenet saavat koulutusta siihen, että yhtäläiset mahdollisuudet ja tasa-arvoinen kohtelu toteutuvat sekä haastatteluissa että muissa valintatehtävissä.

Keskeinen tavoite on, että valintamenettelyn kaikissa vaiheissa hakijan sukupuolella on mahdollisimman pieni merkitys, ja naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet osoittaa kykynsä.

EPSO on teettänyt selvityksiä ja ryhtynyt useisiin toimiin torjuakseen naisten tai miesten syrjivän kohtelun ja varmistaakseen, että kummallakin sukupuolella on yhtäläiset mahdollisuudet taitojensa ja potentiaalinsa osoittamiseen.

Vammaisuus ja erityistarpeet

Sairaus tai vammaisuus eivät saa estää valintamenettelyyn osallistumista.

EPSO on kehittänyt toimintarajoitteisia hakijoita varten kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin perustuvan kohtuullisen mukauttamisen menettelyn. Sen avulla voidaan yksilöidä sairauden tai vammaisuuden aiheuttamat esteet ja tarjota tasavertaiset mahdollisuudet kykyjensä osoittamiseen niille hakijoille, joilla on erityistarpeita.

Erityisjärjestelyt valintakokeita varten

Jotta sinulle voidaan myöntää vammaisuudesta tai pysyvästä sairaudesta johtuvia erityisjärjestelyjä valintamenettelyä varten, sinun on toimittava seuraavasti:

VAIHE 1: Merkitse hakulomakkeessa ”ERITYISTARPEET” ‑ruutu ja ilmoita omat erityistarpeesi. Kuvaile toimintarajoitteesi ja järjestelytoiveesi tarkasti, että pystymme ymmärtämään ja ottamaan huomioon koetilanteen aiheuttamat vaikeudet. Tarvitsemme myös jäljennöksen todistuksesta, joka osoittaa vammaisuutesi tai sairautesi. Ilman sitä (tai niitä) erityisjärjestelypyyntöä ei voida ottaa huomioon.

Tällaiseksi asiakirjaksi kelpaa tunnustetun kansallisen elimen antama todistus vammaisuudesta tai erikoislääkärin antama lääkärintodistus. Lääkärintodistukseen on liitettävä tarkempi selostus sairauden laadusta.

Takaamme, että sairauttasi tai vammaisuuttasi koskevia tietoja käsitellään luottamuksellisesti noudattaen 23.10.2018 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725

VAIHE 2: Kun olet ilmoittanut erityisjärjestelytoiveistasi, kohtuullisesta mukautetusta menettelystä vastaava EPSOn esteettömyystiimi ottaa sinuun yhteyttä hyvissä ajoin kysyäkseen mahdollisesti lisätietoja tai vahvistaakseen erityisjärjestelyt.

VAIHE 3: Sinut kutsutaan kokeeseen, ja sinulle myönnettyjen kohtuullisten erityisjärjestelyjen mukaisesti voit osallistua siihen mahdollisimman suotuisissa olosuhteissa.

VAIHE 4: Sinulla on mahdollisuus antaa meille palautetta, jotta voimme koko ajan parantaa käytäntöjämme.

Minkälaiset erityisjärjestelyt ovat mahdollisia?

Toimintarajoitteesi perusteella sinulta kysytään, minkälaiset järjestelyt auttaisivat sinua suoriutumaan koetilanteessa – EPSOn mielestä jokainen on oman sairautensa tai vammaisuutensa paras asiantuntija.

Sinulle tarjotaan järjestelyjä jokaista eri koetyyppiä varten. Tarjotut ratkaisut perustuvat toimittamiisi asiakirjoihin ja todistuksiin sekä EPSOn asiantuntemukseen erityistarpeita omaavien hakijoiden valintakokeiden mukauttamisessa. Tarjottavat järjestelyt voivat näin ollen poiketa pyytämistäsi.

Esimerkkejä järjestelyistä:

  • esteettömyyden varmistaminen
  • lisäaikaa kokeiden suorittamiseen
  • suurennettu tekstikoko tai suurennusohjelma
  • pistekirjoitustekstit tai pistekirjoitusnäppäimistö
  • ruudunlukuohjelmat
  • viittomatulkkaus
  • erikoisvalaisimet ja säädettävät työpöydät
  • henkilökohtainen avustus jne.

Huomaa, että apuvälineteknologia on tällä hetkellä käytettävissä ainoastaan arviointikeskusvaiheessa Brysselissä. EPSO tutkii parhaillaan mahdollisuuksia laajentaa sen käyttöä valintamenettelyn muihin vaiheisiin ja muihin koetyyppeihin. Ennen apuvälineteknologian käytön mahdollista laajentamista jatkamme hakijoiden erityistarpeiden analysointia ja tarvittavien erityisjärjestelyjen tekemistä, jotta kaikki voisivat suorittaa kokeensa mahdollisimman hyvissä olosuhteissa. Kaikki muut erityisjärjestelyt ovat mahdollisia valintamenettelyn eri vaiheissa.

Esteettömyysongelmia? 

Esteettömyys on tärkeä asia EPSOlle, ja kehitämme jatkuvasti tiedotuksemme ja valintamenettelyjemme esteettömyyttä. Säännölliset esteettömyystarkastuksemme auttavat meitä kartoittamaan parannustarpeita. Esteettömyysvaatimukset sisällytetään myös kaikkiin uusiin IT-projekteihin: tuotamme apuvälineteknologiaa varten esteettömiä tiedostomuotoja asiakirjoista, jotka eivät ole 100 % esteettömiä, ja olemme parhaillaan päivittämässä verkkosivustoamme WCAG:n AA ‑tasolle (verkkosisällön saavutettavuusohjeet).

Onko sinulla vielä ongelmia verkkosivustomme ja/tai asiakirjojemme käytössä? Tai haluatko antaa palautetta ja auttaa meitä parantamaan verkkosivustomme ja valintamenettelyjemme esteettömyyttä?  Ota yhteyttä, niin vastaamme sinulle mahdollisimman pian! 

Lue, mitä henkilöstön jäsenet kertovat työstään

Johan on toiminut järjestelmävastaavana Euroopan parlamentissa Brysselissä vuodesta 2014. Hän sai autismidiagnoosin vuonna 2004, mutta autismia ei ensi silmäyksellä huomaa. Kysyimme häneltä, miten hän on sopeutunut työyhteisöönsä ja onko autismista ollut haittaa hänen työssään.

”Olen sopeutunut työtiimiini hyvin. Olen ulospäin suuntautunut, ja seurustelen mielelläni kollegoiden kanssa. Meillä on hauskaa, ja heitämme paljon herjaa. Useimmat työkaverit eivät tiedä, että olen autistinen. Vuosien mittaan olen oppinut salaamaan asian, mutta itse asiassa minun alallani autistinen käyttäytyminen ei ole kovin harvinaista. Saattaa olla, että olen autismikirjon ihmisenä epätyypillinen. Useimmat luulevat, että autismihäiriöistä kärsivät ovat epäsosiaalisia, mikä ei pidä paikkaansa. On totta, että ajattelemme eri tavoin kuin muut – esimerkiksi kiinnitämme enemmän huomiota yksityiskohtiin – ja meillä on usein aistisäätelyyn liittyviä ongelmia. Mutta rennossa ilmapiirissä nautimme todella muiden seurasta.”

Johan suosittelee EU-tehtäviin hakemista myös muille, joilla on erityistarpeita.

”EU:n toimielimet tarjoavat hyvän työympäristön, ja ihmiset ovat suvaitsevaisia ja ennakkoluulottomia. Myös toimistorakennuksissa on kiinnitetty huomiota esteettömyyteen, joten niissä pääsee liikkumaan pyörätuolillakin. Muista, että hakuvaiheessa valintalautakunnalle pitää osoittaa, että pystyt hoitamaan hakemasi työn vähintään yhtä hyvin kuin tavalliset hakijat. Joten jos osaat asiasi, kannattaa yrittää.”

Konstantinos on työskennellyt vuoden ajan Euroopan parlamentin infrastruktuurin ja logistiikan pääosastossa Luxemburgissa. Hänellä todettiin MS-tauti vuonna 2006, ja hän käyttää kävellessään kyynärsauvaa. Pyysimme häntä kertomaan työympäristöstään.

”Työympäristöni on monessa suhteessa hyvä: työtoverit ovat mukavia ja infrastruktuuri esteetön. Terveydentilani on pysynyt vakaana tai jopa parantunut. Työ on ollut todella innostavaa. Euroopan parlamentin tilojen esteettömyyttä ja sopivuutta vammaisille on parannettu suuresti. Olen etuoikeutettu, sillä työpaikallani EU:n ajamia hyviä toimintatapoja toteutetaan myös käytännössä.”

Ville, joka on syntymäsokea, on toiminut oikeudellisena asiantuntijana Euroopan komissiossa Brysselissä vuodesta 2013. Pyysimme häntä kertomaan valintamenettelystä ja työympäristöstään komissiossa.

”Esteettömyystiimin työntekijöiden toiminta oli erittäin osaavaa ja hyvin organisoitua. He toteuttivat erityisjärjestelyjä, jotta pystyin osallistumaan ensimmäiselle valintakierrokselle tasavertaisesti muiden hakijoiden kanssa. Heidän ehdottamansa ratkaisut toimivat hyvin. Yhteistyö jatkui koko kilpailumenettelyn ajan, myös arviointikeskusvaiheessa. Yllätyin siitä, että lähes kaikki asiakirjat ovat digitaalisessa muodossa, ja kaikki tulevat ja lähtevät viestit rekisteröidään sähköisiin tietokantoihin. Vaikka käytän näytönlukijaa, minun ei enää juurikaan tarvitse erikseen skannata asiakirjoja kuten aiemmassa työpaikassani. Kollegat ja esimiehet ovat ottaneet minut hienosti vastaan, ja olen täysin integroitunut työyhteisööni.”

Näin Ville neuvoo muita hakijoita, joilla on erityistarpeita:

”Näytä, että olet motivoitunut. Jos sinulla on jokin vamma, yritä katsoa asiaa työnantajan näkökulmasta. Valmistaudu vastaamaan vammaasi koskeviin kysymyksiin, ja mieti mahdollisia ratkaisuja ongelmiin, joita vammasta voi aiheutua hakemassasi työssä. Ole kärsivällinen. Vaikka sinua ei tehtävään valittaisikaan, jokaisesta hakumenettelystä ja haastattelusta oppii jotakin. Älä keskity erityistarpeisiin, vaan siihen, mitä osaat.”

Frederic on sokea ja vastaa liikuntarajoitteisten esteettömyysasioista Euroopan komission infrastruktuuri- ja logistiikkatoimistossa (OIB). Hän on ollut EU:n toimielinten palveluksessa vuodesta 1998.
Kysyimme häneltä, millaisia erityisjärjestelyjä töissä on tehty hänen näkövammansa vuoksi.

”Tietokoneessani on puhesynteesiohjelma ja pistekirjoitusnäppäimistö. Ensimmäisessä työpaikassani komission tutkimuspääosastossa sain apuvälineitä jopa enemmän kuin tarvitsin. Se teki minuun suuren vaikutuksen. Seuraavissa paikoissa alku ei sujunut yhtä helposti, mutta ajan kanssa olen aina lopulta saanut tarvittavat välineet.”

Fredericin mukaan hänen vammansa eri aiheuta ongelmia hänen työtiimissään.

”Vammaisuus on tässä työssä oikeastaan etu. Puhun vammastani positiiviseen sävyyn. En halua antaa sellaista vaikutelmaa, että kantaisin kaikkia maailman murheita niskassani. Ja minullahan on opaskoira! Se auttaa – se on kaikkien lemmikki.”

Maurizio, joka on sokea, on toiminut tiedottajana Euroopan parlamentissa vuodesta 2015.
Pyysimme häntä kertomaan valintamenettelystä ja työympäristöstään komissiossa.

”Sain EPSOn esteettömyystiimiltä erinomaista palvelua. Kilpailun aikana kaikki sujui hyvin. Sain koetehtävät pistekirjoituksella painettuina, ja minulla oli henkilökohtainen avustaja. Toisen kokeen tein tietokoneella sähköisesti. Varsinaiseen rekrytointivaiheeseen sisältyi pelkästään haastattelu, joten siinä ei tarvittu mitään erityisjärjestelyjä. En ole törmännyt esteisiin tai ongelmiin näkövammani vuoksi. Tietämättömät ja skeptisetkin ihmiset kyllä ymmärtävät, jos heille vain kertoo avoimesti kokemuksistaan. Positiivinen asenne auttaa.

Maurizio kehottaa myös muita, joilla on erityistarpeita, hakemaan EU:n palvelukseen:

”Ehdottomasti kannattaa hakea – ei tarvitse olla kielinero eikä supersankari. Prosessi ei vie paljoa aikaa etkä menetä mitään, mutta sinulle voi aueta erittäin kiinnostavia uramahdollisuuksia. Kustannus-hyötyanalyysin tulos on varmasti positiivinen. Hakemuksen teossa on tosin omat kommervenkkinsa, mutta kun se on tehty, kaikki on mahdollista!”

 

Krystle on työskennellyt viestintäassistenttina Euroopan komissiossa Brysselissä vuodesta 2002. Hän käyttää pyörätuolia.
Kysyimme häneltä, millaisia erityisjärjestelyjä on tehty hänen liikuntarajoitteensa vuoksi ja onko vamma ollut este hänen työssään.

”Komissio on hankkinut minulle pyörätuolin, jalkatuen ja erikoisvalmisteisen työtuolin, ja minulla on oma pysäköintipaikka. WC-tiloihin asennettiin tukitangot. Olen sopeutunut työtiimiini mainiosti. Ennen kokouksia työkaverit tarjoavat spontaanisti apua matkaa varten ja muihin valmisteluihin. On hienoa, että työpanostani arvostetaan ja että saan työstäni tunnustusta. En saa erityiskohtelua, ja teen yhtä paljon töitä kuin muutkin. Eroan muista ainoastaan liikkumisen suhteen.”

Pyysimme Krystleltä myös neuvoja muille työnhakijoille, joilla on erityistarpeita.

”Kannattaa ehdottomasti hakea EU:n palvelukseen. Fyysinen vamma ei ole este, sillä valintakilpailuissa testataan taitoja ja osaamista – se ei ole maratonjuoksu. Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, eikä kansallisuus, ihonväri, sukupuoli, vamma eikä mikään muukaan ole esteenä. Täällä on kaikenlaisia työntekijöitä eri puolilta EU:ta, ja erilaisuus ja monikulttuurisuus rikastuttavat työyhteisöä. Olitpa sitten maltalainen liikuntarajoitteinen tai virolainen näkövammainen – yhteistyötä tehdään kaikkien kanssa erottelematta. Henkilöstöpuolen erityistiimi huolehtii siitä, että kaikilla työntekijöillä on oikeasti yhtäläiset mahdollisuudet.”

Fabio toimii yksikönpäällikkönä Euroopan parlamentin henkilöstöosastolla. Hän on ollut EU:n toimielinten palveluksessa vuodesta 2001. Fabion toinen jalka on amputoitu, ja hän käyttää raajaproteesia.
Kysyimme häneltä, onko työpaikalla tehty erityisjärjestelyjä hänen vammansa vuoksi.

”Jos en voi käyttää proteesia, kävelen kainalosauvoilla, mutta silloin en voi käyttää käsiäni mihinkään muuhun. Minulla on ihan tavalliset IT-laitteet – tabletti ja läppäri. Proteesi aiheuttaa minulle selkävaivoja, ja sen vuoksi sain työpöydän, jonka korkeutta voi säätää. Minulle on myös varattu pysäköintipaikka. Nämä järjestelyt onnistuivat helposti. Liikuntavamma vaatii kenties vähemmän erityisjärjestelyjä kuin monet muut vammat, sillä pystyn viestimään ihan samalla tavalla kuin muutkin.”

Fabio neuvoo seuraavasti muita EU-tehtäviin hakevia, joilla on erityistarpeita:

”Älä pelkää, vaan valmistaudu kunnolla uuteen tilanteeseen. Älä ole passiivinen, äläkä usko sokeasti, että kyllä kaikki varmasti hoituu ja työnantaja järjestää kaiken. Yksikään työnantaja maailmassa ei voi järjestää kaikkea! Uuteen ympäristöön pitää valmistautua, ja tämä on erityisen tärkeää vammaisille. Vammaiset ovat tottuneet siihen, että he joutuvat toimimaan hieman eri tavoin kuin muut – ja heidän pitää myös valmistautua omalla tavallaan.”